Asiakaspalvelua

HEI SINÄ!
Tulitko blogiimme Googlen avulla? EI SE MITÄÄN, niin tulevat kaikki muutkin.
Koska olemme maailmankaikkeuden paras blogi, autamme teitä löytämään etsimänne. Tässä ensimmäinen rypäs hakusanoja, joilla blogiimme on tultu.

Lisäksi ystävämme sekä kaikkien alojen asiantuntija K saapui Helsingistä kiireisen elämänsä parista ihan vain kommentoimaan syvällisesti hakusanojanne.

Parasta blogiasiakaspalvelua ever, sanosin.


1. "Homo"
Ehdottomasti suosituin hakusana. Blogiimme on tultu yli 70 kertaa tällä hakusanalla.
Haluamme tehdä selväksi, että meillä ei ole mitään, siis mitään tekemistä homojen ja homouden ja homoseksuaalien kanssa, emmekä tue moista perusteetonta sekä jälkikasvutonta lisääntymisirstailua.

Asiantuntija-K on samoilla linjoilla kanssamme.
"Homot ovat iljettäviä. En haluaisi olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Onneksi Nina ja Kai eivät sellaisia ole", K kommentoi lepotuoliltaan.

Siinä kuulitte.*

2."Pirkka tamppoonit"
Kumpikaan meistä ei käytä tamponeja. Keräsimme internetin välityksellä koonnin asiakasmielipiteistä, tiivistettynä tässä:

- "halpoja ja hyviä"
- asetin on, joten hyviä
- "käytän välillä, ennen käytin vain OB"
- "Olen ollut tosi tyytyväinen Pirkka tampooneihin ja S-ryhmän daily tampooneihin. Pirkkaa saa sekä asettimella että ilman. Niitä on muistaakseni vain normal ja super. Lisäksi ostan niitä O.B. light (vai mikä onkin). Pirkka on melkein yhtä hyvä kuin OB. Nykyään OB:ssä on kyllä sellaiset kierteet, eli vuoto ei pääse niin helposti läpi."
- "hyviä ja edullisempia"
- "Mun mielestä paskempia kuin OB"
- "Ehdoton suosikki on Pirkan tamponit, täysin samanlaisia kuin tampaxin, mutta maksaavat kolmasosan tampaxeista."

Maksavat noin 0.11e/kpl.
Joutsenmerkki on.

"Kiihdytän askeliani osuessani Pirkka-tampoonihyllyn kohdalle. Näin on, mutta en minä nyt sillä lailla halua kommentoida [tätä asiaa]", kiertelee tamponiasiantuntija K.

3."Teinikännit"




4."Miesmalli"


K:
"Vähän sellainen olo tulee, että 'haluaisin malliksi, mutta olen Porista'".

5."Hämmennys"
Meitäkin joskus hämmentää.

Hämmentääkö myös sinua, K, vaikka olet kaikkien alojen asiantuntija?
"Asiantuntija eivät koskaan ole hämillään", K toteaa ykskantaan.

6."sermi ranskalainen"


Kuvan lähde (paikka josta varmasti löydät enemmän tietoa ranskalaisista sermeistä, onnea etsintään!!!!!!!!).


Ovatko ranskalaiset sermit sitten niin ylivertaisia muihin eurooppalaisiin sermeihin verrattuna, sermiasiantuntija K?
"Sermi kuin sermi."

7."tyytyväinen asiakas"
Asiakas on tyytyväinen jos se ei valita.

Tyytymättömyysasiantuntija K:n mielestä tämä oli kyllä niin hienosti sanottu.

8. "Yes we can-kuva"
TÄSSÄ OLE HYVÄ:

K: Yes YOU can.

9. "Palohälytin ei hälyttänyt"
Tarkista patterit! sanoo asiantuntijamme K.

10. "On hajalla en"

Mitä? Haluaisitko vähän selventää?

11. "Vr lippu sotku"
Ensinnäkin olemme yhtämieltä asian tuntija-raadin kanssa siitä, jotta yhdys sanat olisi hyvä opetella.

Toiseksi, VR:lle pitää antaa hieman anteeksi. Eilenkin asiantuntijajuna oli viisi minuuttia etuajassa saapuessaan Jyväskylään.





Toivottavasti meistä oli apua etsinnöissänne!
Onnea jatkomatkallenne Internetissä! Toivottavasti löydätte perille paremmin!

*jälkikäteen K halusi pehmentää lausuntoaan tappouhkausten pelossa tajuttuaan että menemme illalla Setan bileisiin. Valitettavasti blogi oli jo ehtinyt mennä painoon ennen kuin saimme tiedon asiasta. Sori K.

THE CAKE IS A LIE

Arvatkaa mitä?
ONNEA KAI 24V
kyllä, se on niin vanha vaikka näyttääkin 15-vuotiaalta
Kain syntymäpäivä meni erittäin hyvin, kiitos hänen ihastuttavan kihlattunsa (minä). Esimerkillisenä tyttöystävänä

1) annoin Kain itse valita lahjansa ja nuokuin samalla vieressä
2) unohdin ostaa muut pikkulahjat ja lähdin ostamaan niitä Kai mukanani (jätin sen autoon)..
3) ..mutta unohdin rahat kotiin
4) ..joten Kain piti itse maksaa sekä omansa että minun kakkupöytä (teille ei-jyväskyläläisille ei-akateemisille: pöytä täynnä kakkuja, kerää lautaselle niipaljo ku jaksat syödä hintaan 2,50e; and yes, it's awesome), eikä Kai saanut lisälahjoja
6) .. sekä maksaa Hesburgerin juustoateriat-ilman-pihviä
7) .. tosin niitäkään emme saaneet sillä unohdin asiaankuuluvan etukupongin kotiin

Sankarin lahja oli tosiaan The Orange Box.
"Arvaa mitä? Tää lupas mulle että kun suoritan tämän jutun loppuun saan kakkua! LISÄÄ KAKKUA MINULLE!"

En raaskinut sanoa mitään.



Viikon..

1. ..kuva

Oklaholman boy during the Dust Bowl Era (1936, Arthur Rothstein)
Lähde: Wikipedia Commons

On April 14, 1935, known as "Black Sunday", twenty of the worst "Black Blizzards" occurred throughout the Dust Bowl, causing extensive damage and turning the day to night; witnesses reported that they could not see five feet in front of them at certain points.

2...pohdinnan paikka

Sofian sohva:
"Mutta miksi joku värjää hiuksensa punaisiksi? Johtuuko se pelkästään siitä, että ne sopivat niin hyvin silmiin tai kasvoihin? Tuskinpa."

Okei ymmärrän.
Mutta.. minulla on silmälasit ja punaiset hiukset.
Olenko nörtti vai horo?
Siveellinen horo?
Joudunko luopumaan jommastakummasta?
Pitäisi varmaan lähestyä Sofiaa tällä identiteettidilemmalla. :,(

(ei varmaan siveellisenä naisena pitäisi tätä mainita, mutta..)

ps. miksei kukaan vonkaa minulta koskaan :(
edes kai


3. ..mainos



anteeks mut kun oon savosta


4. ..puhelinmyyjä
Puhelin soi.

Myyjä: XX Sanomilta päivää! [Seuraa ulkoaopeteltu tarina siitä, miten saisin 5 kuukauden lehdet JA EI TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI kaupan päälle JA EIKÖHÄN TÄMÄ LAITETA TULEMAAN KUN KERRANKIN VOIN ANTAA NÄIN HYVÄN TARJOUKSEN]

Nina: No siis ei. En lue ko. lehteä, joten menisi paperinkeräykseen suoraan.

Myyjä: Paperinkeräykseen! Eikö olisi kivampi laittaa takkaan?

Nina: Ei mulla oo takkaa.

Myyjä: No kuule jos nyt tilaat tämän lehden niin laitan TAKAN KAUPAN PÄÄLLE.

Nina: ...:D

Myyjä:

Nina: En mä taida nyt. Ei mulla oo tilaa takalle.

Myyjä: No en mä olis ehkä oikeasti voinut sulle takkaa luvata.

Nina: Niin vähän ajattelinkin. Kiinni jäit.

Myyjä: Näinhän ne naiset yleensä minulle sanovat.

Nina: ...

Myyjä: ...

Nina: Joo!

Myyjä: Tätä tää on tää iltapäiväväsymys kun kahvit on keitetty ja kahvit on juotu ja tämän soiton jälkeen laitan luurin pöydälle ja lähden kuule kotiin.

Nina : Erittäin loistavaa! Hyvää päivänjatkoa sinne.

Myyjä: KUTEN MYÖS.

True story, bro.

BACK TO THE FUTURE: Pori!

Hei!
Olen Nina!
Voi olla, ettet muista minua. Se voi johtua siitä, ettemme ole päivittäneet blogia lähes tuhanteen vuoteen. Jos sanon, että jouduimme häkellyttävään aika-paikka -portaalikierteeseen ja siitä sitten rinnakkaistodellisuuteen ja sitten makasimme lattialla toipumassa tästä kaikesta, ette todennäköisesti usko.
En uskoisi minäkään.
Joskus totuus vain on tarua ihmeellisempää.

Otimme kuitenkin valokuvia.

Ensimmäinen etappi ihmematkallamme (joka kulkee nyt otsikkotagilla "Back to the Future" eli tulevaisuudessa "BttF") oli se Suomen toiseksi pelottavin kaupunki heti Lahden jälkeen: PORI.

Porilaisilla oli kakkua.

Miksi ihmeessä kukaan menisi Poriin? joku saattaa nyt kysyä.
Vastaus: Kai on sieltä kotoisin.
Kyllä,
asun porilaisen kanssa.

Porilainen pitää kakusta.

Ei,
välillä en itsekään ymmärrä mitä se puhuu. Porin murre on nimittäin, asiaan vihkiytymättömille tiedoksi, yksi Suomen hankalimmista ottaa haltuun. Se kuulostaa siltä, että joku olisi ottanut normaalin keskustelun ja sitten päästänyt saksien kanssa riehaantuneen viisivuotiaan leikkaamaan irti kaiken ylimääräisen ja vähän päälle.
Minun korviini pori kuulostaa tältä:

"Ny me ka os mak"

tai

"Kis nuk ikkunal sit sil."

Porin lisäextrajännyys on mielikuvituksen puute paikkojen nimeämisessä. Heti, kun uskallan sinne takaisin, tuon teille kuvatodisteita. Jääköön tämä asia pöydälle siihen asti.

Palatkaamme siihen, miksi olimme Porissa: Kain serkut.

Ja yksi veli nimeltään Markus, joka pitää oluesta.

Kyllä, päättivät sitten järjestää serkkujuhlan ja puhua siellä poria ja ottaa yhden savolaisen mukaan.
Kuuntelin hillittömästi tätä ennen kuin suostuin menemään paikalle ja koetin juoda vodkaa tehokkaiksi pohjiksi.

Opin sen, että vodka + porilaiset = good.
Illan aikana pelattiin hysteerisen paljon. Ensin uutta lempipeliäni koskaan, eli BUZZia. Se on lempipelini, sillä voitin siinä joka kerta.

keskittyminen!!!

Sitten lauloimme ja tanssimme periporilaiseen tapaan.
Saimme Markuksen tanssimaan. Se oli häkellyttävää.

Markus tanssii.

Sitten esiin kaivettiin Alias.
Ei edes normaali Alias, vaan PARTY ALIAS.

Yours truly koki sillä hetkellä tarvetta ottaa vähän vahvempaa.

"Sit nää erikoisruudut on sellasia että.. mitenkäs.. se.."
tai oikeammin poriksi se meni suunnilleen näin:
"Si nä er-ru o selsi e.. mit.. se.."
En ole rasisti, olen murrerealisti.



Jostakin hämmentävästä syystä humalassa olevat porilaiset ovat yhtä huonoja Aliaksessa kuin minä. Markuksen ilme taustalla kuvaa yleistä mielialaa: että miten?

"hä?"

Markuksella tuskin olisi oikeutta ilmeillä.
Kai joutui pikkuveljensä pariksi. Hilarity ensued.

Kai: Mistä sä ostat sun levyt!
Markus: PIKKU-GEELTÄ!!

JOO, MÄKIN.

Muistan hatarasti, että yksi pari voitti muut ylettömällä selitysvirralla. En muista kuollaksenikaan mikä.

Tällä selityksellä ei ainakaan voitettu mitään, sen muistan..

Jostakin syystä meillä ei koskaan ole kuvia loppuillasta.
Se kuitenkin meni näin:

menimme Amarilloon, jonne porimafia oli järjestänyt loossin. Saimme ilmaista juotavaa, koska porimafia järjestää. Tanssimme onnellisena ja kohtasimme maailmankaikkeuden parhaimman tupakkakopin.

Taksi odotti meitä torin kulmalla (koska porimafia?) ja sitten palasimme kotiin.
En kuollut.
En oppinut puhumaan Poria.

Hyvä reissu, siis.

Morjens ensi kertaan (seuraava päivitys lokakuussa?),

ystävänen aikaportaalimatkailija
NINA

Huomaa: tämä merkintä on virallisesti kirjoitettu ja postattu ennen juhannusta 2011.

Penny Papers DOC: Hoarders

Nelosen toinen toistaan laadukkaammat 4D-dokumentit ovat näyttäneet ainakin puolelta vuodelta tuntuneen ajan sarjaa nimeltä Hoarders. Luulen, että jossain siinä kymmenennen viikon paikkeilla, kun orjallisesti tätä kaikkea seurasimme, vihdoin heräsimme karmivaan todellisuuteen ja ymmärsimme katsoa ympärillemme televisioruudun ulkopuolelle.

Mistä on kyse? Vuosikymmeniä kestäneestä tavaroiden, keräilyesineiden ja/tai roskien järjestelemättömästä hamstrauksesta, jonka vuoksi talo ja lähiympäristö röykkiöittäin ja vähitellen muuttuu elinkelvottomaksi. Joihinkin huoneisiin ei ole päästy vuosiin. Pilaantuneet ruuantähteet ja likaiset astiat jäävät. Tuhohyönteisiä löytyy, ulosteita löytyy, kuolleita ja kuiviksi muumioituneita lemmikkieläimiä (usein kissoja) voi löytyä vuosienkin tavaramäärien alta. Lapset perivät käyttäytymismallia. Mistään ei osata luopua.

Denial! Outrage! Frustration! Anger!




Joitakin ensimmäisiä hälyttäviä huomioita:
1) Ninalla on kaikki hamstraajan ominaispiirteet. Neuroottinen perfektionismi estää siivoamiseen. Kohtuus on vaikeasti ymmärrettävä käsite. Nina harjaa hammasharjalla sormenjälkiä mikronovesta, kun kissat hukkuvat tavaraan taustalla.
2) Nina ei siivoa jääkaappia, koska ei kestä heittää ruokaa pois. Homeinen jogurtti on parempi jättää huomiotta.
3) Ninan käsitys laukun tyhjentämisestä on heittää kaikki lattialle. "Ohho", sanoo Nina, kun roskaa putoaa taskusta.

Yhtäkkiä tulevaisuus näyttää uhkaavalta. Kahvitahrat matossa osuvat silmään. Kissa pissaa kerääntyneiden sanomalehtien päälle. Joudumme arvioimaan askeliamme päästäksemme olohuoneen roinaisen lattian läpi. Tuntuu siltä, että jotain on tehtävä.

Ennen järkyttävää kuvamateriaalia annamme teille kuitenkin monille ammattilaisillekin tutun tehtävän: kuinka monta kissaa täytyy pelastaa ja kuinka monesti? Montako elävää (tai kuollutta) kissaa löydät talosta? Eikun oikeasti, tarvitsemme apua, emme pysy itse laskuissa.
Kuvia on syytä katsoa tarkkaan (klikkaa isommaksi!)

Muistoja vai pelkkää hiekkaa?

Enpä tiedä, Nina. Tarvitsetko yhä lannoitusaineitta, joka näyttää epäilyttävästi muhkuraiselta ja klimppiseltä taikahiekalta?

Kasa avaamattomia värikkäitä muovileluja Pokémon-laatikossa.

1. Tämä palovaroitin ei hälyttänyt, kun keittiömme paloi.
2. Tämä paketillinen Pirkka-tamponeja löytyy taloudesta, jossa toinen ei käytä ja toinen ei tiedä kuinka moinen värkki toimii ("Kyllä mä näin ku pari tyyppiä joi kilpaa tamponit suupielissä").

Illan tullen epätoivo lisääntyy. Et sä voi viedä näitä!

Siivouksen yhteydessä käy ilmi lisää, yllättäviäkin huomioita, joista useita Kai välttelee:
1) Kai säästää jokaikisen pakkauksen, pahvilaatikon ja pakkausmuovin. Kaksi kaappia on täynnä pelkkiä tyhjiä pahvilaatikoita. Hän ei halua luopua niistä. ("Aattele nyt miten kivasti niihin pakkaa kaiken takasin.")
2) Kai, ylipäätään, säästää kaiken. Vaatekaapissa on mekkoja vuodelta 2002 ("Ei sitä tiiä jos joskus tarviin." Mihin? herää kiinnostava kysymys.)
3) Kai kerää takkeja kuin kilppareita Kinder-munista.
4) Samalla antaumuksella Kai kerää ilmaisia kondomiliukastepakkauksia homobileistä.
5) Vilteissämme on koiperhosia.
6) Sängyssämme on lutikoita.
7) Ninan lapsuuden puupalikkakuutiossa on multaa ja kuolleita toukkia.

Huom. Miesten kesken -kondomiliukastepakkaus, joka löytyi eräiden farkkujen takataskusta.

Ensimmäinen emotionaalinen luhistuminen tapahtuu ulkovarusteiden luona. Ninan punaiset Rocket Dogit. Pohja on kulunut puhki. Kantapäiden kirjaimet ovat kuluneet pois. Kengät ovat likaiset, ja monesti pestyt, kissa on pissannut niihin. Kengistä luovutaan.

Cosplayaajan oma kaappi on häpeällinen ja herättää kysymyksiä: tarvitsenko todella nyrkkini kokoista, likaista styroksikuutiota? Entä kerättyjä viinipullonkorkkeja? Kuivuneita maalejani? Uskallanko päästää niistä irti? Entä jos.

Osa elektroniikkaromusta, joka on aikoinaan vienyt meidät perikatoon. Voimmeko syyttää ketään?

Voimme: syyllinen.

Tilastollinen lopputulos: 16 roskapussillista sekajätettä, 2 jätesäkkiä elektroniikkaromua, neljä säkkiä kirpputoritavaraa, pahvilaatikollinen astioita lahjoitettavaksi, neljä pussia kierrätysvaatteita, pussi metalliromua, kaksi pussia lasiromua, kaksi luteista sänkyä, kaikki pahvilaatikkopakkaukset, kasa VHS:iä, pussillinen lääkkeitä ja paskainen matto.

Entä kuinka selvisimme taistosta lutikoita vastaan? Onko elämämme muuttunut parempaan? Siivoaako Nina? Jatkoa on tulossa (jos emme jatka tuhoavaa käytöstä ja huku uuteen roskaan sitä ennen).

- Kai

White Party / 2011

Harrastimme uudenvuoden vaihdetta vaihteeksi Helsingissä, sillä joku retardi sai päähänsä että on ihan älyttömän hyvä idea osallistua bileisiin, jotka a) kuulostavat rasistisilta b) eivät oikein sovi ihmisille, joiden luontainen ihonväri on kellertävän valkoinen.

Tämä postaus on tietenkin suunnattoman ajoissa, sillä olemme ihmisiä jotka ylipäätään ovat ajoissa kaikkialla ja kaikessa. Meillä on kuitenkin erittäin hyvä syy häkeltyä ja vaieta kuukaudeksi ja unohtaa kaikki muu. Saatte todennäköisesti sydäntäsärkevän reportaasin tästä kaikesta myöhemmin, mutta nyt palatkaamme hetkeksi aikaan, jolloin kaikki oli vielä hyvin.

Toisin kuin yleensä, ystävämme Canon ei ollut mukana, joten Elina lainasi ystävällisesti omaa pikkuräpsyään, joka itse asiassa toimi humalatiloissa paremmin kuin minkään pikkuräpsyn kuuluisi. Kiitos sen, voin jakaa nämä upeat kuvat.

Elina tekee ruokaa. Henkilökohtaisesti yksi paikallesaapumisen syistä oli nähdä Elinan tekevän ruokaa.

Ei siinä mitään että ruoka näytti paskalta. Kirjaimellisesti. Kyllä se hyvää oli, mutta.

Epäilevät tuomaat epäilevät kurkkuja. (Kati vasemmalla, jos ette tunnista.)

Sanon vaan että voiko terveellisemmältä näyttää.

No-ho Tranny Boy Design eläytyy hiuksiin.

"Miten sä voit näyttää siltä että isket ihmisiä vaikka sun kasvot ei näy?"
Elinasta .. en vaan tiedä.

En ole aivan varma miksi kiipeilin sohvalla.
Kai on huolissaan kampauksesta.

Huomattavaa on, että tässä vaiheessa mulla oli 2 mukia, joista vuoron perään join vodkaa.

Kaksi mukia. Elinasta en ihan oikeasti tiedä.

Sitten oli kurjaa. Ehkä tämä oli se vaihe illasta kun Kai alkaa kertoa traagisia keinulapsuustarinoitaan.

~dtm~

vain yksi muki (kerrallaan)

Siis kun en ihan oikeasti tiedä. Pääasiallinen hämmenykseni on se, mitä Elinalle tapahtui. Miksi sen käsi on mun rinnalla? :(

Napattiin pari pseudo-heteroa mukaan. Kai viihtyi niiden seurassa vähän liian hyvin. Nanna näyttää myös hieman liian onnelliselta, mutta ei.. ei mennä siihen. Eikä noihin jaettuihin sydäntarroihin.

Sitten kukaan ei enää ottanut kuvia sillä kaikki olivat hilpeitä.
En ymmärrä miten selvisin takaisin Myllypuro-ghettoon, mutta aamulla oli kuitenkin jäätävin krapula koskaan. Tiedättekö sellainen, että kun liikauttaa kättä sentin, on varma että kuolee? Sellainen, että kun ajattelee liian lujaa, on varma että kuolee? Sellainen.

Lopuksi koko illan summaava kuva, koska se ahdistaa ja hämmentää neitseellistä mieltäni liikaa ja haluan jakaa tämän trauman kaikkien teidän kanssanne.

apua.



ai niin:
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2011 
olkoon se kaunis ja hämmentävä. 

Laittaisin tuohon jotain vilkkuvaloja jos osaisin.


- nina

Pikkujouluspesiaali: Etsi kaksi virhettä!

Kas tässäpä kuvassa Penny Papersin uljas päivittäjähenkilökunta on valmistautumassa homopikkujouluhippoihin.

Kuvaan on kuitenkin eksynyt kaksi erhettä! Löydätkö ne juuri sinä, tarkkaavainen lukijamme?
Muistimmeko mainita upeat palkinnot?*


Palkintoina omakustanteinen matka Jyväskylään (meno-paluu), majoitus kissahotellissa ja ehkä muutama keksi.

Homokatsaus, osa I: Kuinka kirkon tulisi suhtautua..?

Olen täällä Jyväskylän metsissä pohdiskeltuani päättänyt ehdottomasti olla sitä mieltä, että homoista ei ole keskusteltu tarpeeksi. Ensin nostetaan esille joku homoilta, sitten joku heteronnäköinen homo piipittää Youtubessa, Jouko Piho antaa muutamia asiallisia kommentteja ja Räsänen sai niin paljon kukkia että piti blogimerkintä asiasta kirjoittaa.

Sitten tuli hiljaista.
:(

Olen nimittäin hukassa tämän koko homoasian kanssa. Identiteettini on hajalla - en sitten kuitenkaan saanut selvyyttä siihen, olenko rakastettava ja ihana ihminen rekkalesbonakin, vai johtuuko tämä syntinen, irstas ongelmani lapsuudenaikaisesta altistumisesta populaarimusiikille (ABBA..) ja/tai siitä, että joku pudotti minut lattialle pää edellä kun ei jaksanut pidellä käsivarsillaan (olin ihan suunnattoman lihava vauva).

Uskon, että moni muukin kokee samaa.
Uskon, että ongelmaamme löytyy vastaus kansan syvistä riveistä.

Näin ollen esittelemme:

HOMOKATSAUSAloitan hillitysti, etten säikytä pois yhtään 1-3 lukijastamme, joista kukaan ei kuitenkaan kommentoi.

OSA 1: TUIMA SAMMAKKO ja PROVOSOITUNEET HOMOT
Mikä/missä? Kyseinen mielipidekirjoitus on julkaistu upeassa journalistisessa helmessä, eli Kuopion kaupunkilehdessä 10.11.2010. Kyseistä lehteä pääsee ihailemaan tästä hennosti napauttamalla: joskin erityisesti suosittelen seuraavaa, eli 17.11 lehteä, jossa on riistetty tiukka uutisvoitto otsikolla KOVANA AAMUSTA ILTAAN (ei liity homoihin?)


Hyvä herra/rouva/muumikä? I.T.S,

Myöntänette, että nimenne "I.T.S" on jokseenkin etäinen. :(
En tiedä, mitä haette sillä: kenties halusitte referoida nimenne muun nimimerkin puuttuessa. Se sopii lehden sivuille, mutta nyt, kun haluaisin käydä rehellistä dialogia kanssanne, se on hieman hankalaa.

Tuskin pahastunette, jos läheisyyden tunteen vuoksi hahmottelin teille uuden nimen. Tein sen aina arvostettavalla Sudenpentukenraaliarvonimigeneraattorilla , jonka mukaan olisi kunnioitettavaa kutsua Teitä "Itsepintaisen Tuimakatseiseksi Sammakkomieheksi".

Olen samaa mieltä kanssanne: kyllä homo asiaan täytyy saada selvyys. Ymmärrän kyllä, että Arkkipiispa ja piispatkin ovat epämääräistä mieltä tämän kaiken ruljassin keskellä, mutta että eri mieltä keskenään? Kyllä nyt kirkon tulisi vähintäänkin ottaa joku kanta ja pakottaa piispansa pysymään siinä.

Huolestuttavaa on se, miten viittaatte siihen, ettei heteroilla ole enää oikeutta omaan mielipiteeseen tässä homotornadon keskellä. Ei nyt tarvitse kaikenmaailman homojen ja päättämättömien friikkien siitä provosoitua, että kunnon heterolla on Mielipide johonkin asiaan.

Sitä paitsi. Teitä mukaillen: ne heterot, jotka provosoituvat vahvoista ja rehellisistä mielipiteistä, eivät vain ole itsekään tajunneet mitä mieltä ovat - homojen provosoimia kaikki! Jos tajuaisivat, tajuaisivat myös olevansa väärässä!

Onkohan kirkolla ja aggressiivisilla, provosoituvilla homoilla jokin salaliitto, kun ovat tuolla tavalla saaneet aikaan tilanteen, joka on yksiselitteisen ja selittämättömän kummallinen? Voi, kun kanssanne voisin tästä tarkemmin keskustella. Jokin homoyhtymä tässä nyt on varmaan takana, jos puolet Suomen kansasta vaeltaa ristiriitaisuudessa, epämääräisyydessä ja tietämättömyydessä omista mielipiteistään :O Myös PIISPAT.

(Ei sitä kummallisuutta tarvitse sen tarkemmin määritellä, kyllä minä ja sinä ja Tuima ja kaikki päättäväiset heterot tämän tajuavat. Kummallinen on kummallinen, piste. Ei kuule tarvii provosoitua.)

Loppuun haluaisin vielä erityisesti mainita, että olette jalo olento, Tuima. Sallisitte kuitenkin homojen edelleen tulla kirkkoon tästä kaikesta provosoinnista ja aggressiivisesta käytöksestä huolimatta. Miten jaloa!

Anteeksi kun provosoimme :( Sellaisia me olemme, me.

PS. Miten sen kirkon nyt sitten tulisi suhtautua.....?

Kunnioittavasti, Nina

Mainos: YES WE CAN!

LÄHESTYYKÖ MUUTTO UHKAAVASTI JA KÄTESI OVAT OHUEMMAT KUIN HEINÄNKORRET?

TULIKO IKEASTA POSTIA MUTTA ET OLE NÄHNYTKÄÄN VASARAA?

EI HUOLTA: muuttopalvelu ”YES WE CAN” on apunasi!




Olemme luotettava ja hillitty remonttiapu- ja muuttopalvelu Jyväskylän Myllyjärveltä, syksystä 2010 alkaen. Ammattitaitoiset ja luotettavat apumiehemme ja –naisemme hoitavat jokaisen muuttosi ja huonekalukokoamisesi.
Lue alta tyytyväisiä asiakaskuvakertomuksia, molemmat samalta päivältä sillä onhan YWC toki tehokas:

TYYTYVÄINEN ASIAKAS: ”Tsipu”*
MITÄ? Muutto Kortepohjan talosta X taloon Y.

Tsipu on teini-ikäinen muuttopalvelun pitkäaikainen asiakas, joka joutui suureksi surukseen muuttamaan DDR-ghetosta toiseen taloon, joka on siinä mielessä ghetto, että sielläkään ei ole tilaa tehdä ruokaa ja vessaan mennään keittiön kautta.

Tsipun asunnossa oli suuria ja vaativia tavaroita, mutta muuttopalvelumme purki ja kantoi ne (lähes) ilman apuvoimia.

Kuten tämä pöytä, josta Kai sai irti 8 ruuvia mutta ei yhtään puupalaa ja näin ollen vain vaikeutti sen kantamista. Pidämme haasteista!

Kannamme raskaat huonekalut kuten mm. sängyt kuin vettä vain.

Voishan sen peilin kai kantaaki.

Sinun ei tarvitse huolehtia lakisääteisistä tauoista! Muistamme huolehtia niistä itse:

Tauko I

Tauko II

Tauko III: Siellä on siis ihan vaan kolaa, siis oikeasti, älä anna lähibaarin hämätä.

Tyytyväinen asiakas Tsipu suosittelee lämpimästi!

TYYTYVÄINEN ASIAKAS 2: ”Neja”*
MITÄ? Opiskelija-asunnon huonekalujen kokoaminen yhdessä ja puolessa illassa.

Opiskelijatyttönen Neja oli onnellinen saadessaan viimein uudet huonekalunsa, vaikka nimeltämainitsematon huonekaluliike olikin kadottanut hänen sänkynsä jonnekin. Ei se mitään! Mutta.. miten koota lipasto? Entä kirjoituspöytä? Mikä on sarana? Kuka jumalaton ihminen näitä ohjeita osaa seurata?

???


Vastaus: ME JUMALATTOMAT IHMISET OSAAMME. Ammattitaitoiset kokoajamme tietävät, mikä niistä kymmenistä samannäköisistä ruuveista kuuluu mihinkin (75% todennäköisyydellä.).

Voit itse keskittyä vain ahdistukseen!



Jos esim. unohdamme ottaa vasaran mukaan, osaamme improvisoida!

Tarvitseko taidekuvia? Ei huolta! Superlahjakas remonttitiimimme hoitaa myös tämänkaltaiset tarpeet!

Uskoisitko, että tässä kuvassa on käytetty taidekeinona vain laatikon raamia!

Vaikka yö pimenee, remonttitiimimme jatkaa ahkerasti!

Täysissä hengen ja sielun voimissa! Ammattimaisesti!

"Minä ja varjomme suosittelemme lämpimästi!" - Neja


Muuttopalvelu Yes We Can! - Aina palveluksessasi!
"Mä en kyllä siis koskaan oo asentanut saranoita eikä tässä ole ohjeita sille että ihan sillä mä vaan että."

* = asiakkaiden nimet muutettu. Asiakkaat eivät välttämättä ole todellisia henkilöitä tai suosittele muuttopalvelu YWC:niä.

Huom. muuttopalvelu ”yes we can” ei vastaa irtaimistollesi tapahtuneista vaurioista, alkoholin katoamisista tai epäasiallisesta käytöksestä. YWC ei suostu kantamaan enää yhtään jumalattoman kokoista 89-vuoden metrin levyistä tietokonenäyttöä vaikka iskä olisi kuinka sitä mieltä, että littananäytöt on tuhlausta.